10. Harmaan päivän piristys

Säästähän on varsin turha valittaa, mutta onhan tuolla nyt varsin ankean synkkä keli. Ei paljoa huvita nenää ulos työntää, eikä joulutunnelmaan virittäytyminen käy ilman yritystä.

Leipominen on onneksi piristävää puuhaa. Erityisen piristävää se on, jos kauppareissulla on unohtunut osa ostoksista ja leipäkori ammottaa tyhjyyttään. Perunarieska on meillä sekä lasten, että aikuisten suurta herkkua. Todella helppoa ja hyvää! Niin helppoa, että lapsetkin pääsevät avuksi sekoittamaan, taputtelemaan rieskoja pellille ja pistelemään haarukalla.

Perunarieskat

5 isohkoa perunaa

2 dl maitoa

0,5 tl suolaa

2 munaa

loraus öljyä

2 dl vehnäjauhoja tai muita jauhoja omien mieltymysten mukaan

*Kuori ja muusaa keitetyt perunat. Lisää joukkoon maito, suola, munat, öljy ja jauhot. Sekoita tasaiseksi.

*Nostele pelille taikinasta kekoja ja painele niistä jauhotetuin sormin pikkurieskoja. Pistele haarukalla.

*Paista uunin keskitasolla 250 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes rieskat saavat vähän väriä.

*Nauti lämpimänä voin kanssa.

-Sini-

9. Yhteistyö

Jo kesällä siskoni kyseli apua pitkän – 7,5 metriä pitkän – käytävän seinän tapetoinnissa. Luottaisi kuulemma minun kolmen seinänpätkän tapetoinnin tuomaan osaamiseen. Lupauduin hommaan, vaikka urakka tuntui loputtomalta. Olinhan omat tapetointiurakkani hoitanut itsekseni ilman apukäsiä.

Jokunen viikko takaperin jätimme miehet ja lapset puuhastelemaan omiaan ja ryhdyimme vihdoin tuumasta toimeen. Aika äkkiä huomasin, että kaksin tapetointi sujuu aika paljon nopeammin ja näppärämmin kuin yksin. Olemme tässä vuosien varrella olleet siskoni kanssa päivästä riippuen parhaat kaverit tai tulta ja tappuraa …päivän fiiliksestä ei koskaan tiedä. Mutta yksi asia on varma, meidän yhteistyömme pelaa saumattomasti. Ei tarvitse turhia selitellä tai neuvotella vaan homma kuin homma soljuu sujuvasti eteenpäin.

Lopputulos oli varsin mallikas.

Koska 7,5 metriä tuota kuviota ei ollut ihan tarpeeksi, päätyi sisko kehystämään vastakkaiselle seinälle palat samasta tapetista. Hauska idea.

-Sini-

8. Taatelitryffelit

Herkuttelu näin joulun lähestyessä on kaiketi sallittua. Ei sillä, ettei sitä tässä perheessä harrastettaisi muutenkin. Oman hyvinvoinnin edistämiseksi pitää kuitenkin välillä myös miettiä, mitä suuhunsa pistää ja etsiä vähän parempia vaihtoehtoja makeanhimoa taltuttamaan.

Poikkesin perjantain salireissulla Punnitse & Säästä –liikkeessä ostamassa suosikki mysliäni ja taas kävi kuten usein eli kotiin lähdin kassi täynnä ostoksia. Joulunajan kunniaksi oli jaossa erilaisia herkullisia reseptejä ja tarvikkeetkin oli sopivan helposti löydettävissä. En voinut vastustaa kiusausta ja kassalle siirryin taatelitryffeliaineksien kanssa. Kyllä nämä monet perinteiset herkut voittavat ja välttyypä vielä suklaaähkyltäkin.

Taatelitryffelit

noin 12 kpl

noin 2 dl kuivattuja taateleita

1 dl cashew-pähkinöitä

1 rkl maapähkinävoita (tai muuta pähkinävoita)

3 rkl raakakaakaojauhetta

1 tl kanelia

(ripaus suolaa)

pinnalle raakakaakaojauhetta

*Poista taateleista kivet. Liuota pähkinöitä ja taateleita vähintään 20min kylmässä vedessä. Valuta hyvin.

*Kaada pähkinät ja taatelit tehosekoittimeen. Sekoita kunnes massa alkaa olla tasaista.

*Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi.

*Pyörittele massasta palloja ja kierittele ne sitten raakakaakaojauheessa. Tryffelit voi laittaa myös pieniin vuokiin. Laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

 

-Sini-

7. Pannariaamiainen

Lauantai-iltana kertailin sisarusteni viikonlopun ohjelmaa ja rupesi kuulostamaan siltä, että olisi mahdollista saada koko porukka yhteen paikkaan samaan aikaan. Tällaista tilaisuutta ei voi ohittaa, joten kutsuin koko konkkaronkan meille sunnuntaiaamupalalle. Kauppojen ollessa itsenäisyyspäivän kunniaksi kiinni piti tarjoilujen osalta tyytyä siihen, mitä löytyi.

Pienen – hyvin pienen – pähkäilyn jälkeen päädyin tarjoamaan pannukakkua. Lettuja tai pannaria on aika usein valinta, kun pikkuveli tulee kyläilemään. Varma valinta ja aina löytyy kaapista aineksia. Tällä kertaa päädyin tekemään Ahvenanmaalaista pannukakkua. Löysin reseptin ehkä pari vuotta sitten ja silloin innoissani sitä kokeilin vai todetakseni, että sokerin ja voin määrä tekivät herkusta omaan makuun jopa ällömakean ja – rasvaisen. Ja se on aika harvoin, kun joku on omaan suuhun liian makea! Nyt olen muutamilla kokeiluilla löytänyt itselle, ja muulle perheelle, sopivan version. Sokeria tulee vähän eli tämä herkku sopii varsin hyvin lastenkin ruokavalioon.

Ahvenanmaalainen pannukakku

1 l maitoa

1,5 dl mannaryynejä

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

1 tl kardemummaa

2 dl vehnäjauhoja

3 kananmunaa

25g voita

*Laita maito kiehumaan. Vispilöi mannaryynit kiehuvaan maitoon. Laske lämpöä ja keitä puuroa hiljalleen välillä sekoittaen noin 10 minuuttia. Mausta suolalla ja siirrä sivuun jäähtymään. Itse käytän teflonkattilaa tässä hommassa

*Sekoita sokeri, kardemumma ja vehnäjauhot kulhossa ja lisää puuro joukkoon. Vispaa kananmunat massaan.

*Laita voi uunivuokaan ja anna sulaa lämpiävässä uunissa. Kaada taikina vuokaan voin päälle. Paista pannukakkua 200- asteisen uunin keskitasolla 40–45 minuuttia.

*Anna pannukakun asettua ja jäähtyä hetki, ennen kuin leikkaat sen. Tarjoile marjojen tai hillon kera.

-Sini-

6. Itsenäisyyspäivä

Hyvää itsenäisyyspäivää!

-Sini-

5. Liikkuva kohde

Haluaisin kovasti oppia valokuvaamaan. Oppia ymmärtämään, miten tuo kamera oikeasti toimii. Oppia, miten niistä kaikista hienoista visioista pääsisi yhtä hienoihin lopputuloksiin. Tuleehan noita kuvia räpsittyä ja joskus jopa onnistaa niin, että monista löytyy yksi, joka miellyttää silmää.

Tänään aamulla haastoin itseni ottamalla kameran mukaan Pikkupirpanan temppujumppaan. Toiveena oli saada edes joku onnistunut kuva serkuksista jumppaamassa. Sellainen, josta välittyisi ilo ja innostus, touhu ja kertyneet taidot. Ei yhtään sen suurempia toiveita. Toista sataa räpsyä tuli otettua ja kyllähän sieltä pari onnistunutta kuvaa löytyi mekonhelmoista ja hiuksenhännistä. 

Taidan toistaiseksi pysytellä vähemmän liikkuvissa kuvattavissa – kakuissa ja kukissa. Valokuvauskurssi on ehdottomasti to do –listalla heti, kun kalenterista löytyy sopivan paljon ylimääräistä aikaa. Siihen asti mennään räpsien ja hyvistä sattumista iloiten.

-Sini-