Viimeinen viikko

Täällä on vietetty viimeistä viikkoa kotiäitinä. Lapset ovat harjoitelleet päiväkotieloa, joten päivät ovat olleet siihen tuttuun arkeen verrattuna kovin erilaisia. Hiljaisia. Oma työlista on ollut pitkä tai jopa mahdoton. Pyrkimyksenä on ollut tehdä rästihommia alta pois ja toisaalta laittaa hommat sellaiseen kuntoon, että uudenlaisen arjen aloittaminen helpottuu.

Maanantain kauppareissulta tarttui mukaan iso kimppu valkoisia tulppaaneita. Tällä viikolla niistä on vielä ehtinyt nauttimaan.

-Sini-

Uuden vuoden hilebileet

Jos joka paikasta löytyvän hileen määrää käyttää mittarina, oli meillä varsin onnistuneet uuden vuoden juhlat. Muillakin mittareilla mitattuna ainakin isäntäväki on tyytyväinen iltaan. Toivottavasti vieraatkin.

Vietimme lapsiperheiden uutta vuotta, joten juhlat alkoivat jo aika pian päiväunien ja välipalojen jälkeen. Kun suurin nälkä oli taltutettu suolaisilla herkuilla ja parhaat leikit leikitty, suuntasimme lähirantaan katsomaan lapsiperheille ja muille aikaisin nukkumaan pyrkiville suunnattua ilotulitusta. Ilotulitukset olivat upeat ja lapsetkin jaksoivat hetken ihastella ennen keskittymistä tähtisädetikkuihin. Niistä riittikin sitten iloa ja haavereina onneksi vain yksi kärähtänyt hanska. 

Kuva: N. Ö

Vuotta 2014 muistelen täällä blogissa vielä parin reseptin verran, mutta sitten suunnataan nenä sinne minne pitääkin eli vuoteen 2015. 

Onnellista alkanutta vuotta!

-Sini-

Valkea joulu

Niin ne joulunpyhät vierähtivät nopeasti, mutta mukavasti, hyvässä seurassa ja herkkuja syöden.

Joulun paras anti oli ehdottomasti kuitenkin sopivasti maahan satanut lumi. Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen saatiin valoa ja tunnelmaa ja tietysti mahdollisuus lumileikkeihin, mäenlaskuun, lumitöihin, lumienkeleihin sekä punaisiin poskiin. Täydellistä!

 

 

Onneksi arki ei ala ihan vielä.

-Sini-

21. Piparinleivontaperinne

Jos kahtena vuonna peräkkäin tekee jotain, niin voidaan kai jo puhua perinteestä. Viikolla olimmekin vanhoilla naapureilla viettämässä jo perinteeksi muodostuneita piparinleipojaisia. Lapset leipoivat sen minkä jaksoivat ennen muihin leikkeihin siirtymistä ja aikuiset jatkoivat, jotta syötäväksi riittäisi valmiitakin pipareita. Taikinaa tietysti upposi jokaiseen suuhun kiitettävä määrä.

Tänä vuonna oli kokeilussa uusi vähäsokerinen piparitaikinavaihtoehto. Taikina maistui ihan oikealta piparitaikinalta – tärkein ominaisuus. Tätä pystyi myös leipomaan ongelmitta. Valmiit piparit ovat perinteisiin tottuneelle vähän mauttomia, mutta Pikkupirpana on näillä onnessaan herkutellut ja se onkin tärkeintä. Sopisivat aikuisemmalle herkuttelijalle ehkä parhaiten juustojen kaverina.

Vähäsokeriset piparkakut

200 g kuivattua taatelia

3 dl vehnäjauhoa

1 tl soodaa

1,5 rkl piparkakkumaustetta

125 g voita

1 muna

*Liota taateleita pari tuntia. Soseuta tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Tässä hommassa sinnikkyys ja hyvää liotus palkitaan.

* Sekoita kuivat aineet taatelisoseen joukkoon. Lisää sulatettu voi ja sekoita. Lisää muna.

*Laita jääkaappiin pariksi tunniksi ennen leivontaa. Taikina on parhaiten leivottavissa jääkaappikylmänä.

*Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

-Sini-

20. Ehdin

Aina eivät hommat mene niin kun on suunnitellut. Tänä vuonna niin kävi jouluvalmistelujen kanssa. Joulukuuta on ilostuttanut kylässä käyneet räkätaudit ja vatsataudit, odotettua uuvuttavampi Pikkupirpanan muutaman päivän sairaalareissu ja bonuksena samaisen neitokaisen pää edellä portaissa sukellus ja siitä seurannut tikkausreissu. Jouluvalmistelut ovatkin sitten jääneet taka-alalle samoin kuin kaikki muu, mitä ei ole ollut aivan pakko tehdä.

Keskiviikkona kuitenkin tsempattiin ja askarreltiin Pikkupirpanan kanssa joulukortteja. Valmista tuli ja torstaille jäi vain osoitteiden kirjoitus ja korttien lähetys. Taputin itseäni olalle saatuani kortit postiin. Ehdin.

-Sini-