13. syyskuuta 2012

Syksyn satoa | Kauden kasviksia


Kotiin jäämisen myötä kohtasin ihan uudenlaisen ongelman …ruoka. Olen aina arkisin syönyt koulussa tai töissä. Kotona pitikin itse keksiä itselle ruokaa. Ongelma ei ollut se, ettenkö osaisi laittaa ruokaa. Osaan kyllä. Vaan se, että aina ei huvittaisi kokata. Ja ennen kaikkea se, että mitä sitä sitten kokkaisi. Aikaisemmin ruokaa tuli tehtyä kotona lähinnä viikonloppuisin tai loma-aikoina ja silloin yleensä tehtiin jotain ”parempaa” ruokaa. Entäs sitten sitä arkiruokaa?

Nyt lueskelen ahkerasti kaikki kauppojen reseptilehtiset. Surffailen etsimässä arkiruokareseptejä ja otan kaikki mahdolliset vinkit vastaan. Haluaisin kuitenkin syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, mutta arkisin kuitenkin edullisesti. Olen yrittänyt keksiä reseptejä, joissa hyödynnetään kauden kasviksia. Kesällä tuli syötyä paljon porkkanoita …ihania makeita kesäporkkanoita. Ei sillä, että pelkällä porkkanalla saisi mahaansa täyteen.

En ole koskaan ollut kaalilaatikon ystävä, mutta kun löysin Pirkan reseptiarkistosta hyvän kuuloisen reseptin niin pakkohan sitä oli kokeilla. Muokkasin reseptiä vähän omaan makuun. Hyvää tuli! Ihana syksyisen sadepäivän ruoka. 


Kaali-punajuurilaatikko

n 700 g kaalia
n 300 g punajuuria
1 sipuli
400 g jauhelihaa
1/2 dl risottoriisiä
1 rkl oreganoa
suolaa
mustapippuria
3 dl vettä
2,5 dl ruokakermaa

  • Suikaloi kaali, kuoritut punajuuret ja sipuli.
  • Ruskista jauheliha. Lisää joukkoon sipulit ja riisi. Anna niiden kuullottua. Mausta oreganolla, suolalla, pippurilla ja siirapilla.
  • Lisää joukkoon kaali ja vesi. Hauduta kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes kaali on hieman pehmennyt. Lisää punajuuret ja sekoita.
  • Kaada seos uunivuokaan. Lisää vuokaan lopuksi ruokakerma. Kypsennä 200 asteessa noin 50 minuuttia. Peitä vuoka tarvittaessa kannella tai foliolla, ettei pinta tummu liikaa. Tarjoa puolukkasurvoksen tai -hillon kanssa.


Viikonloppuna käytiin miehen ukin luona poimimassa omenoita. Tai mies poimi, minä siivosin sillä aikaa ja isoukki toimitti ylpeänä lapsenvahdin virkaa. Omenasaaliista keittelin sosetta. En ole makeiden hillojen ystävä, joten suosin näitä itse tehtyjä. Riittää kaveriksi ainakin muutaman pannarin kanssa. Pannari on meillä ehkä eniten syöty herkku (ja herkkuja syödään jos jonkinlaisia …vaikka ei pitäisi).



































Onko sinulla jotain herkullisia syksyisiä ruokaideoita?

9. syyskuuta 2012

Sweet n’ salty


Kaksi hyvin vaikeasti yhdistettävää asiaa ovat terveellisesti syöminen ja intohimo leivontaan. Vuoron perään on jommastakummasta tingittävä. Tänä viikonloppuna kiusaus pikkuleipien leipomiseen ja syömiseen kävi kohtuuttoman suureksi…

Sweet n’ salty –cookies (noin 30 kpl)

125 g voita tai margarinia
1,5 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
1 muna
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
0,25 dl tummaa kaakaojauhetta
noin 100 g tuummaa suklaata
1,5 dl suolapähkinöitä

Sekoita voi ja sokerit. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Rouhi suklaa ja lisää taikinaan. Suolapähkinät kokonaisina sekaan. Nostele pellille pikkulusikalla nokareita ja paista 200 asteisessa uunissa 8min. Anna jäähtyä ja herkuttele.

Ensin oli keko…



…sitten vain yksi.


Pikkuleipätankkauksen jälkeen oli hyvä päästä vähän juoksentelemaan. Äiti juoksi, lapsi nukkui tyytyväisenä.



8. syyskuuta 2012

Olohuonesuunnitelmia…


Eilen illalla sytytin muutaman kynttilän, keitin teetä ja istahdin sohvalle ihmettelemään. Ihan kivaltahan tämä koti näin näyttää …kynttilänvalo taisi sen tehdä.

Siinä istuessa tein kuitenkin hyviä suunnitelmia, haaveilin ja listasin ostettavaa. Ensi viikolla yritän ehtiä verhoomolle miettimään minkä näköisen sohvan haluan. Mikä olisi oikea kangas ja mikä oikea väri? Tänään ripustin seinälle muutaman tapettimallin. Pitää vähän fiilistellä ja pohtia. Vai olisiko jokin kuviomaalaus kuitenkin parempi? Tikkurilan maalausideoista löytyi tällainen …


Haluan muuttaa jokseenkin synkkää musta-punainen-tumma –värimaailmaa vähän vaaleammaksi. Mustasta en luovu, mutta ehkä yhdistän sen kaveriksi jatkossa valkoista ja vaaleaa. Mustat verhot olivat alun perinkin jonkinlainen väliaikaisratkaisu ja auringon haalistamina palvelleet jo tarpeeksi kauan. Tilalle ajattelin jotain vaaleaa harmaata. Jotain yksinkertaista ruokatilan Marimekon Hetkiä –verhojen rinnalle.

Ikea

Ruskeat taulun kehykset saavat luvan vaihtua alumiininvärisiin…

Ikea

Sohvalle pitää saada uusia tyynyjä ja huopa …ilman sitä ei tämä vilukissa talvesta selviä.

Ikea ja Stockmann

Ikea


Ostoslistaa tehdessä otin myös pari harha-askelta…

…tämä sopisi ruokatilanpöydälle (iso pöytä on siitä hankala, että se kaipaa isoja ”koristeita”)

Ikea

 …ja tämä taulu on kaiketi pakko ostaa koristamaan lastenhuoneen seinää

Ikea

 Miltä vaikuttaa?  

(ja tulipahan harjoiteltua uuden kuvankäsittelyohjelman perusteita :) )

7. syyskuuta 2012

Haluan sitä ja haluan tätä


Olemme pitkään haaveilleet omakotitalosta. Sellaisesta remontoijan unelmasta, missä pääsee toteuttamaan kaikki sisustushaaveet ja -suunnitelmat. Sellaisesta, jossa eletään remontin keskellä useampi vuosi, käytetään kaikki rahat ja vähän enemmänkin ja ja …lopussa seisoo kiitos. Ja sen jälkeen aloitetaan uusi remonttikierros. Oikeaa hetkeä ja oikeaa taloa ei vain vielä ole sattunut kohdalle. Ei ainakaan samaan aikaan.

Nykyinen kotimme on ihan ok. Jonkun verran olemme pintaremonttia tehneet …tai aika paljonkin jonkun mielestä. Paljon olisi tehtävää. Tuntuu kuitenkin ehkä vähän turhalta lähteä tekemään isoja remonttiprojekteja, kun tässä ei kuitenkaan aio lopulta asua enää kovin pitkään …ehkä.

Nyt kotona ollessa on aikaa pohtia, miettiä ja suunnitella ja monet epäkohdat osuvat silmään erilailla kun ennen. Kylppäri on ehkä pahimmasta päästä, mutta niin isoon remonttiin ei into riitä tässä kodissa.

Keittiö sen sijaan on ihan toinen juttu. Sitä on vähän paranneltu, mutta ei se ole hyvä. Lähinnä tylsä. Haluaisin uudet kaapit. Kivan näköiset kaapit, joissa kaappijako olisi enemmän omaan makuun ja paljon toimivampi. Haluaisin korjata keittiön epäkohdat, mutta suostuisin tekemään kompromisseja ja olla toteuttamatta kaikkia haaveitani. Niitä kalliimpia. Ja voisin jopa hyödyntää myös paljon jo olemassa olevaa eli ihan vaan ”pieni” remontti olisi kyseessä. Pari loistavaa suunnitelmaa olen jo piirtänytkin. Jostain syystä mies ei ole niin kovin innostunut. Tuo keittiö kuulemma kelpaa …eikä uudesta kuulemma olisi paljoa iloa edes myynti vaiheessa tai niin paljoa, että kannattaisi satsata. Ilon pilaaja.


Olohuone on pieni. Siihen ei tule muutosta …paitsi, jos ostaisi ison talon, jossa on iso olohuone. Tykkään punaisesta, mutta tuota punaista sohvaa olen kohta katsellut lähemmäs kymmenen vuotta, ja olen täysin kyllästynyt. Se lähtee pian uudelleen verhoiltavaksi …ensin pitäisi tosin valita uusi väri. Harmaa? Ei ihan tumma, mutta ei vaaleakaan? Lisäksi meneillään on rahiprojekti, mutta siitä lisää myöhemmin. Ja tuo sitteri taitaa siirtyä varastoon sillä eihän neiti touhutoope siinä enää malta istua. Seinille haluaisin myös tehdä jotain. Valkoinen on hyvä väri, mutta jotain muunlaista valkoista. Ehkä tapetti? Noihin kynttijuttuihin olen myös vähän kyllästynyt ja joku isompi taulu noille kahdelle pienelle kaveriksi voisi myös olla kiva.


Ruokatilasta tykkään. Pöytä on ehkä yksi kodin suosikkihuonekaluistani. Pöydän alla matto olisi ehkä kiva? Mutta kuka on keksinyt laittaa patterin keskelle seinää? Iso ruma patteri ja aivan idioottimaisessa paikassa. Jonkun järjen mukaan ikkunan alla kuuluu olla patteri, mutta järjestä voi luopua silloin, kun lopputulos on noinkin ruma. Sitten, kun saan oma talon, voin onneksi itse päättää mihin tuollaiset turhakkeet kuten patterit sijoitetaan.



Nepalin tuliainen siskolta "piristää" ruokatilan seinää

Ehkä teen viikonloppuna retken Ikeaan ja ostan jotain kivaa pientä piristykseksi ja kaivan kynttiläkätköistä valoa ja tuoksuja pimeneviin syksyisiin iltoihin ja keksin minkä värisen sohvan haluan. Kompromisseja.