Joulukuu

Uusi kuukausi – vuoden viimeinen, viimeinen lasten kanssa kotona – alkoi. Ja kun uusi kuukausi alkaa vielä maanantaina, on hyvä päivä aloittaa pieni ryhtiliike ja potkaista joulun odotus käyntiin.

Muuttorupeaman, lasten synttärijuhlien järjestelyn, perheessä riehuneen flunssan ja kaiken muun tekemisen seurauksena iski väsymys. Väsymystä seurasi saamattomuus ja innostuksen puute. Huonosti nukuttuihin öihin ei ole löytynyt lääkettä, mutta jollain on omaa mieltä piristettävä. Siispä päätin haastaa itseni aloittamalla oman ”hyvän mielen blogijoulukalenterin” ja pyrkiä päivittämään blogia jokaisena päivänä jouluaattoon saakka. Mikäs sen parempi ase väsymyksen voittoon, kuin keksiä itselle lisää tekemistä. Vai? Jos tekeminen on kivaa ja innostavaa, niin luulisi toimivan.

Eilen suuntasin Pikkupirpanan kanssa siskoni luokse askartelemaan joulukoristeita taikataikinasta. Jo vuosi sitten bongasin Kotivinkin ohjeen, mutta silloin jäi koristeet toteuttamatta. Nyt siskoni oli löytänyt saman, ja niinpä päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Joululaulut soimaan ja leipomaan.

Sopivaa tekemistä isoille ja pienille tytöille.

 

Taikataikinaa pitää paistaa 3-4 tuntia, ja sen homman jätin suosiolla siskolle hipsien itse lapset kainalossa kotiin muihin puuhiin. Vielä vähän maalausta ja sopiva paikka koristeiden ripustamiselle niin nähdään mitä niistä tuli…

Iloista ja inspiroivaa joulun odotusta!

-Sini-

Mummo ja mökkikakku

Harmaiden ja sateisten päivin jälkeen aurinko eilen ilahdutti pilkottamalla hetken siniseltä taivaalta. Puistoreissulla olisi aurinkolasit ollut paikallaan. Kummasti piristi.

Samoin piristivät muutaman viikon takaiset ruskakuvat, joita eilen selailin. Eivät piristäneet vain ruskan väriloiston vaan niissä esiintyvän hymystä säteilevän kaksikon, mummoni ja Pikkupirpanan, vuoksi. Mummo innostui matkaamaan vähän pidemmänkin bussimatkan uutta kotiamme katsomaan ja saimme hänet tänne koko päiväksi seuraa pitämään. Lapset olivat innoissaan ja niin olin minäkin. Poikkeuksellisen reippaat lapset olivat myös sen verran reiluja, että nukkuivat päiväunia samaan aikaan, jolloin mummolla ja minulla oli aikaa istua kahvin ja kakun ääressä hyvä tovi kaiken maailman asioista jutellen. 

Kahvin kaveriksi olin leiponut Kardemummapullakakkua sillä ihan aidolla ja alkuperäisellä reseptillä. Meidän perheessä kakku tunnetaan paremmin nimellä Mökkikakku sillä sitä leivottiin aina kesäisin mökillä sen helppouden vuoksi. Helppoa ja hyvää. Aina vaan ja joka kerta tämä kakku kirvoittaa muistot lapsuuden kesistä mökillä mummon ja vaarin kanssa.

Kardemummapullakakku aka Mökkikakku 

2 dl sokeri
2 munaa
3 dl kermaa tai kermamaitoa
1 dl voita sulatettuna
1 rkl kardemummaa
5 dl vehnäjauhoja 
21/2 tl leivinjauhetta

pinnalle sokeria

Vatkaa munat ja sokeri. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja kardemumma. Sekoita varovasti. Lisää kerma ja voi. Kaada voideltuun korppujauhotettuun kakku- tai piirakkavuokaan. Jos kakkuun haluaa makean kiiltävän pinnan, voi päälle ripotella ohuen kerroksen sokeria. Paista 175 asteisessa uunissa noin tunti.

-Sini-

Ensilumi

Tänään on ihmetelty ensilunta. Tosin lähinnä vain ikkunasta, sillä täällä pidetään pienten kuumepotilaiden kanssa sairastupaa. 

 

Kylmän tulo on uudessa kodissa tarkoittanut tulisijojen kunnon tutkailua, hormien lämmittelyä ja polttopuiden kantoa.

-Sini-

Mutakakku goes black

Suklaalevysuosikkini ovat aina olleet niitä siniseen käärittyjä. Aina ennen kuin siskoni mainosti minulle Maraboun Black –suklaata – täydellinen yhdistelmä suklaata ja salmiakkia. Herkkua onkin kulunut levy jos toinenkin. Yhtä levyä tuhotessa mietin, miten suklaa toimisi leivonnassa. Sopivan vieraan osuessa kohdalle testasin mutakakkutyyppistä kakkua, jossa käytin tumman suklaan sijaan Black-suklaata ja hyväähän siitä tuli. Nyt siskon perheineen kyläillessä kokeilin uudestaan ihan vain varmistaakseni maun ja hyvältähän tuo maistui edelleen.

Mutakakku goes black

200 g voita

180 g (levy) Marabou Black –suklaata

4 kananmunaa

2 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

*Sulata voi miedolla lämmöllä kattilassa. Laita sekaan paloiteltu suklaa ja sekoittele kunne suklaa on kokonaan sulanut. Nosta jäähtymään.

*Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää varovasti suklaaseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen.

*Kaada taikina irtopohjavuokaan (halkaisija 23 cm), jonka pohja on peitetty leivinpaperilla.

*Paista 225 asteisessa uunissa ala tai keskitasolla 12 minuuttia.

*Jäähdytä ja anna jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään.

*Tarjoile vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Jos kakkua ei jaksa leipoa, voi suklaan onneksi aina syödä ihan sellaisenaan.

-Sini-

Uusi koti

Meillä on uusi koti. Ihana koti. Unelmien koti. Unelman, jonka ei olisi toivonut vielä toteutuvan. Talo on miehen isoukin 20-luvulla rakentama hirsitalo, jota kevääseen asti asusti miehen ukki, lasten isoukki. Kovasti olisimme toivoneet, että talossa olisi vielä voinut kyläillä, juoda teetä kera paahtoleivän, kuunnella tarinoita menneistä. Katsoa, kun Pikkupirpana onnessaan käveli pieni käsi isoukin isosta kädestä kiinni pitäen, vanhus ja lapsi vähän hoiperrellen toisiaan tukien.

Isoukin toiveena oli, että talo pysyy suvussa. Olemme iloisia siitä, että saimme tämän toiveen toteuttaa. Kotiinsa astelee nyt neljäs ja viides polvi samaa sukua. 

Tekemistä riittää. Syyskuu vierähti raivaus, siivous ja muuttopuuhissa. Nyt etsitään tavaroille uusia paikkoja, sisustetaan ja suunnitellaan remontteja. Jatkossa blogissakin on varmasti enemmän sisustus- ja remonttijuttuja kaiken leipomisen ohella.

-Sini-