Mumini (äitini äiti) paistoi aina nokkoslettuja. Parasta
niissä oli se, että niitä sai syödä niin paljon kun halusi. Nokkonen kun on
terveysruokaa. Tänään söin nokkoslettuja ensimmäisen kerran moneen vuoteen.
Tällä kertaa paistoin letut ihan itse …ensimmäisen kerran ikinä. Olin varautunut
tähän rupeamaan keräämällä nokkosia jo juhannusreissulla Pohjanmaan puhtaalla
maaseudulla. Ryöpätyt nokkoset odottivat lettutaikinaan pääsyä pakkasessa.
Nokkosletturesepti löytyy klik
 |
| Lettujen seurana viimeiset viimevuotiset pakastemansikat |
Näen veljeäni aivan liian harvoin. On kuulemma niin
kiireinen. Lettujen paistaminen on hyvä tapa saada veli kylään. Pannu
lämpiämään ja ovikello soi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti