Vanhasta uutta | äidiltä tyttärelle

Aina välillä vaatekaapin kätköistä löytyy vaatekappaleita, jotka voi todeta todellisiksi virheostoksiksi. Joskus ostohetkellä varsin kivan näköinen vaate, kun saattaa lopulta kuitenkin jäädä käyttämättä. Nykyään kyllä pyrin harkitsemaan ostoksia entistä kriittisemmin, mutta hudeilta ei silti aina välty. Yksi tällainen huti omalla kohdalla oli pari vuotta sitten kaappiin eksynyt pilkullinen kesämekko …enpä tainnut kertaakaan käyttää. Mekko oli jo päätymässä kirppispöydälle kunnes keksinkin kankaalle parempaa käyttöä. Mekon helmoista riittäisi juuri riittävästi pikkupirpanan vaatteisiin.

Ilmojen kylmettyä ja ohuen pipon jäätyä auttamatta liian ohueksi ja villapipon ollessa vielä aina liian hiostava tuli tarve surauttaa pirpanalle uusi pipo. Kankaiksi valikoitui pala mekon helmaa ja vuoreksi tai oikeastaan kääntöpuoleksi, sillä pipoa voi käyttää kummin päin vaan, keltainen jämä college. Joskus vuosia sitten olen tuosta keltaisesta collegesta jotain ommellut ja rippeistä riitti juuri ja juuri pipoon. Kaavan peruspipoon sain naapurilta.

Jokunen viikko sitten, kun rupesi tuntumaan siltä, että mahakas olotila on lähestymässä päätöstä ja merkit viittasivat siihen, että sairaalareissusta ei ihan parissa päivässä selvitä, iski paniikki. Ihan normaalia kaiketi. Olisihan luvassa ensimmäinen kerta, kun pikkupirpana jäisi vaille äidin hoivaa yötä pidemmäksi ajaksi. Joskus ehkä tituleeraisin itseäni ihan kohtalaisen järkeväksi, mutta tämän eropaniikin edessä järkevä ajatuksen juoksu unohtui. Sen sijaan olin varma, että sillä aikaa kun loikoilen sairaalassa, loppuu maailmasta pienten tyttöjen vaatteet. Toki huolehdin siitäkin, että puhtaita vaatteita oli aina kaapissa riittäväsi, mutta eihän se tuntunut riittävältä varotoimenpiteeltä. Pikkupirpanalle oli aivan välttämättä saatava yksi uusi tunika/mekko. Niinpä kaivelin kaapista loput mekkoni helmoista ja lisäpalana vähän raidallista trikoota ja keltaista resoria. Kaava löytyi Mekkotehdas – kirjasta. Toisin kuin kirjassa, ompelin takaosan kahdesta erillisestä kappaleesta ja hihoihin lisäsin resorit.

Mekko sopi pikkupirpanan mielestä varsin hyvin tanssahteluun. Ja sairaalareissustakin selvittiin ilman, että sillä välin olisivat vaatteet maailmasta loppuneet.

-Sini-