27. tammikuuta 2013

Pieniä iloja



Tiedättekö sellaisen päivän, jonka jälkeen menee nukkumaan hymy huulilla. Eilen oli sellainen.

Muutama viikko on mennyt kiireessä. Tuntuu, että aina pitäisi olla tekemässä muuta kun juuri sitä mitä on tekemässä. Huono omatunto soimaa, kun ei ehdi viettää tarpeeksi aikaa pikkupirpanan kanssa. Ja välillä väsyttää hirmuisesti ja väsyneenä helposti vähän kiukuttaa, kun asiat eivät luista niin kuin toivoisi. Mutta…

…perjantaina savatetreeneistä haaveillessa pähkäilin pitäisikö ostaa 10 kerran vai 10 viikon kortti. On niin vaikea tietää kuinka paljon salille ehtii itseään rääkkäämään. Jossain vaiheessa päivää rupesi naurattamaan. Kyllä on elämässä asiat hyvin, kun suurin ongelma on savatekortin valinta :) 

Näissä tunnelmissa oli hyvä aloittaa viikonloppu.

Eilen tulikin nautittua niistä pienistä iloista koko päivän. Mitään suuria suunnitelmia ei ollut, eikä kiirettä mihinkään. Nukuin aamulla pitkään miehen herätessä pirpanan kanssa. Aurinko pilkotti, vietettiin aikaa perheen kesken, ulkoilin pirpanan kanssa, joka pääsi näyttämään äidille kuinka hienosti jo viipeltää kaikki talvitamineet päällä, käytiin ostamassa iso kimppu tulppaaneja muistuttamaan häämöttävästä keväästä, juoksin pitkän lenkin ystävän kanssa, juteltiin ”tyttöjen juttuja”, syötiin herkullista ruokaa, leikittiin pirpanan kanssa, halittiin, oltiin …ihana päivä!




Nyt aloitellaan sunnuntaita ja riisipuuro porisee hellalla. Tänään olisi nimittäin tarkoitus herkutella itse leivotuilla riisipiirakoilla…



Iloista sunnuntaita!



-Sini-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti