Projekti rahi

Mies on pitkään hyvin pitkään valitellut, ettei meillä ole olohuoneessa rahia. Olisi kuulemma niin kiva nostaa jalat ylös illalla telkkaria katsellessa. Itseäni rahin puute ei niin kovasti ole vaivannut sillä omat jalkani nostan yleensä miehen syliin. Koska sohva oli jo olemassa, eikä samaa sarjaa enää valmistettu en ollut kovin innostunut rahin hankinnasta. Myöskään kovin iso rahi ei meidän pieneen olohuoneeseen edes mahtuisi.

Kesäisellä Ikea-käynnillä mukaan tarttui halpisrahi. Sellainen kauhea lastulevyhirviö eli Ikeaa pahimmillaan. Silmissäni näin jo kuitenkin aivan erilaisen rahin …sellaisen kivan näköisen. Muistui nimittäin mieleen joskus jossain lehdessä näkemäni idea eli Ikea rahiin neulottu päällinen.

Löysinkin kivaa (yllättäen mustaa) paksua lankaa tai ehkä ennemmin narua ja sitten vaan kympin puikot heilumaan. Päätin, että neulon pelkkää oikeaa ja kivan näköistä siitä rupesi syntymään. Alku innostuksen jälkeen todellisuus valkeni. Tuollaisen paksun narun neulominen on nimittäin varma tapa saada ranteet ja niska kipeäksi. Eikä helpota yhtään siinä vaiheessa, kun työ edistyy ja homma tulee painavammaksi. Lopulta oli pakko myöntyä ja neuloa aina vain vähän kerrallaan. Mutta valmista tuli niinkin. Lopulta.

Olen oikein tyytyväinen rahiin. Sopii hyvin meidän olohuoneeseen ja kodin tyyliin muutenkin. Ja kyllä siihen tulee aika usein itsekin nostettua jalat. Tai laskettua jotain tavaraa …olemme nimittäin tulleet siihen tulokseen, ettei meidän pienessä olohuoneessa ole tilaa sohvapöydälle. Mielestäni kun on kivaa, että telkkarin edessä mahtuu venyttelemään, jos sitä joskus oikeasti vaikka jaksaisi illalla telkkarin edessä venyttelemään, leikkimään pikkupirpanan kanssa ja milloin mitäkin puuhastelemaan.

Toiste en kyllä taida neuloa mitään tuollaisesta paksusta narusta …paitsi ehkä ylijäämänarusta päällisen sohvatyynyyn.