Piano on ollut pitkään haaveissa. Eikä millainen tahansa
piano vaan sellainen vanha, uljas ja upea piano. Vanhemmat yrittivät kovasti
tarjota meille heidän kotonaan tyhjän panttina seisovaa pianoa, mutta se ei
vastannut haaveitamme, vaikka hyvä piano onkin.
Joskus – tai aika useinkin – kannattaa pitää silmät auki ja
avata suukin, kun jotain mielenkiintoista osuu kohdalle. Työkaverin näyttäessä
kuvia siskonsa ihanan omakotitalon myynti-ilmoituksesta kiinnitin heti huomion
kuvissa näkyvään pianoon. Täydellinen! Varovasti aloitin utelut, että onko tuon
ihastuttavan kapistuksen tarkoitus muuttaa perheen mukana vai etsiikö se
kenties uutta kotia. Meillä kun olisi hyvä koti pianolle tarjolla. Ja niin
siinä sitten kävi, että muutama viikko sitten piano kotiutui meille.
1895 vuoden elämää nähnyt komeus asuu nyt meillä. Vähän on
ehkä ahdasta, mutta tästä uudesta perheenjäsenestä ei luovuta.
Viime viikolla virittäjä kävi virittämässä pianon
soittokuntoon ja nyt olen saanut kuunnella kauniita sointuja. Sitä päivää
odotellessa, kun mies istuu pianon ääreen ja soittaa minulle rakkauslauluja …luvassa
taitaa olla pitkä odotus :)
-Sini-
Upea piano!
VastaaPoistaSinulle on tunnustus blogissani. Käyhän kurkkaamassa kun ehdit.
-Elna-
Kiitos!
Poista