Keinuilua

Naapurin rouvan koti on varsinainen aarreaitta …tai ainakin jostain kätköistä hän kantaa milloin mitäkin tarpeellista, vanhaa tai uutta, vauvantarviketta. Meille eksyneistä tavaroista yksi suurin hitti on ollut parisenkymmentä vuotta vanha vauvan lelukaari. Sillä pikkupirpana on jaksanut leikkiä ja siinä riittää ihmeteltävää, vaikka selällään köllöttelijä on kasvanut vauhdikkaaksi joka paikkaan yrittäväksi pikku tutkimusmatkailijaksi.

Viime viikolla rouvan varastoista löytyi kaksi keinua: yksi vähän isommille lapsille tarkoitettu muovinen peruskeinu ja toinen elämää nähnyt vauvakeinu. Innostuin heti vauvakeinusta sillä uskoin siitä riittää hurjapäälle iloa pitkäksi aikaa. Mietin kankaisen keinun pesua, mutta pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että keinun kangas oli tehnyt tehtävänsä ja keinuttanut jo tarpeeksi monta lasta, joten oli syytä vierailla kangaskaupassa etsimässä seuraajaa. Olen hieman täysin hullaantunut pilkkuihin ja palloihin. Ja vaikka vihreä ei ole lempivärejäni ihastuin silti vaaleahkon vihreään kankaaseen, jossa on valkoisia pilkkuja. Ajattelin vihreän sointuvan hyvin puutarhan väreihin …tai no puutarha on ehkä jokseenkin harhaan johtava nimitys tuosta rivitalon pihapläntistä, mutta kyllä sieltäkin jotain vihreää kasvaa. Tulevan keinujan nukkuessa tyytyväisenä päiväunia kaivoin ompelukoneen esiin ja kävin työn kimppuun.

Kangas: Alestalo, Lahti

 Voi sitä keinumisen riemua …mikä olisikaan parempi kiitos, kun kikatteleva mini-ihminen!

Kangasta jäi vähän. Itse olen kaikkea muuta kuin keräilijätyyppi ja kammoan epämääräisiä pussukoita ja nyssyköitä pyörimässä nurkissa (silti niitä löytyy ja kaikki kaapit pursuavat tavaraa). Niinpä kankaanpalaselle piti keksiä käyttöä ja siitä syntyi ”kankainenpussukkakori” vai miksi näitä tällaisia kutsutaan. Nyt vaan pitää keksiä pussukalle järkevä käyttötarkoitus, ettei logiikkani turhan tavaran säilömisestä – tai säilömättä jättämisestä – petä.

Kumpaan kategoriaan sinä kuulut …niihin, jotka säästävät kaiken siltä varalta, että joskus löytyy käyttöä vai niihin, jotka hävittävät kaiken vähänkin turhalta tuntuvan?