23. lokakuuta 2014

Ensilumi



Tänään on ihmetelty ensilunta. Tosin lähinnä vain ikkunasta, sillä täällä pidetään pienten kuumepotilaiden kanssa sairastupaa. 






 
Kylmän tulo on uudessa kodissa tarkoittanut tulisijojen kunnon tutkailua, hormien lämmittelyä ja polttopuiden kantoa.





-Sini-

10. lokakuuta 2014

Mutakakku goes black



Suklaalevysuosikkini ovat aina olleet niitä siniseen käärittyjä. Aina ennen kuin siskoni mainosti minulle Maraboun Black –suklaata – täydellinen yhdistelmä suklaata ja salmiakkia. Herkkua onkin kulunut levy jos toinenkin. Yhtä levyä tuhotessa mietin, miten suklaa toimisi leivonnassa. Sopivan vieraan osuessa kohdalle testasin mutakakkutyyppistä kakkua, jossa käytin tumman suklaan sijaan Black-suklaata ja hyväähän siitä tuli. Nyt siskon perheineen kyläillessä kokeilin uudestaan ihan vain varmistaakseni maun ja hyvältähän tuo maistui edelleen.

Mutakakku goes black


200 g voita
180 g (levy) Marabou Black –suklaata
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

*Sulata voi miedolla lämmöllä kattilassa. Laita sekaan paloiteltu suklaa ja sekoittele kunne suklaa on kokonaan sulanut. Nosta jäähtymään.
*Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää varovasti suklaaseos. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen.
*Kaada taikina irtopohjavuokaan (halkaisija 23 cm), jonka pohja on peitetty leivinpaperilla.
*Paista 225 asteisessa uunissa ala tai keskitasolla 12 minuuttia.
*Jäähdytä ja anna jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään.
*Tarjoile vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.




Jos kakkua ei jaksa leipoa, voi suklaan onneksi aina syödä ihan sellaisenaan.

-Sini-

4. lokakuuta 2014

Uusi koti



Meillä on uusi koti. Ihana koti. Unelmien koti. Unelman, jonka ei olisi toivonut vielä toteutuvan. Talo on miehen isoukin 20-luvulla rakentama hirsitalo, jota kevääseen asti asusti miehen ukki, lasten isoukki. Kovasti olisimme toivoneet, että talossa olisi vielä voinut kyläillä, juoda teetä kera paahtoleivän, kuunnella tarinoita menneistä. Katsoa, kun Pikkupirpana onnessaan käveli pieni käsi isoukin isosta kädestä kiinni pitäen, vanhus ja lapsi vähän hoiperrellen toisiaan tukien.

Isoukin toiveena oli, että talo pysyy suvussa. Olemme iloisia siitä, että saimme tämän toiveen toteuttaa. Kotiinsa astelee nyt neljäs ja viides polvi samaa sukua. 



Tekemistä riittää. Syyskuu vierähti raivaus, siivous ja muuttopuuhissa. Nyt etsitään tavaroille uusia paikkoja, sisustetaan ja suunnitellaan remontteja. Jatkossa blogissakin on varmasti enemmän sisustus- ja remonttijuttuja kaiken leipomisen ohella.


-Sini-